... huoneita

Toiseksi ylimmässä kerroksessa on arkiolohuone ja nuoren neidon, Adeliinan huone. Adeliinan huone on oman tyttäreni "valtakuntaa" eli hän vastaa pääasiassa sisustuksen suunnittelusta - ja äiti toteuttaa :)

Arkiolohuone

 

 



Adeliinan huone. Eläinrakas tyttö: löytyy kissa, koira ,kilpikonna ja lintu.

 

Seuraavassa kerroksessa on Leilan hallinnoima keittiö ja ruokahuone. Keittiö on talon ainoana huoneena "viittä vaille valmis".


Hellan huuva täytyisi fiksata tai tehdä uusi. Huuva on tehty cupsolo-paketista ja päällystetty kaurahiutaleilla + maalattu. Tuhkalla taputeltu. Kaapit ja pesupöytä ostettu valmiina, tuoli ostettu Lahden miniatyyrimarkkinoilta (Christian Lundkvistin käsialaa, kuten myös keittiön toinen tuoli). Hellan olen tuunannut itse puuvalmiista hellasta (se oli liian pieni eli tein uuden hellaosan vanerista ja laitoin siihen luukut). Puukori itse tehty.

Pöytä omaa tuotantoa "Nukkekotielämää"-kirjan ohjeita mukaellen.  Hyllyn olen tehnyt Nukkekoti Väinölän ohjeilla. Matto ostettu viime vuonna Lahden miniatyyrimarkkinoilta.

Ruokasali: kalusto ostettu puuvalmiina ja maalattu. Tuolit päällystetty uudelleen. Matto ostettu tänä vuonna Lahden miniatyyrimarkkinoilta.

Puusohvan olen tehnyt Nukkekoti Väinölän ohjeilla. Vielä pitäisi tehdä tyynyjä yms.
Pönttöuuni tehty keittiöpaperirullasta.

Itse tekemääni laajennusosaan halusin ison salin. Sen sisustaminen tuntuu varsin haasteelliselle, kun tilaa onkin ihan sikana. Ostin sinne tällä viikolla Porvoosta, lelukauppa Riimikosta, sohvakaluston. Sohvakalusto on ruskea, vaikka muut kalusteet tulevat olemaan valkoisia... katsotaan miten se sitten visuaalisesti natsaa, kun saan salin tavaraa täyteen. Saliin on tulossa iso ruokailuryhmä: siellä voi sitten juhlia joulut ja muut isommat juhlat.

Hioin kaluston kuluneeksi ja petsasin uudelleen.

 

Tämän olen tehnyt itse ilman kaavoja Nukkekoti Väinölän salin lipastoa matkien. Jostain käsipeilistä jäi tuo pikkupeili pyörimään ja ajattelin, että se olisi hyvä lipaston peili. Lipastossa ei aukea muut kuin laatikot. Aukeaviin oviin ei taidot ja kärsivällisyys vielä riittäneet :). Liimasin lipaston ovet vähän vinksalleen, saranat ovat käytössä kuluneet (=tuotannollisista syistä en niitä suoraan saanut :D)
Kuohuviiniä ei elämässä ole koskaan liikaa, pullo odottelee nautiskelijoita coolerissa.

 

Huoneita

Villa Adeliinan elämä sijoittuu 1920 -30 luvuille, noin suunnilleen. Alkujaan piti tehdä 1800-luvun talo, mutta mieli muuttui.

Talon tarina on vasta muotoutumassa; kyseessä on kuitenkin n. 100 vuotta vanha kartano, joka on saanut nimensä nyt talossa asuvan 10-vuotiaan Adeliinan isoisoäidin mukaan. Talossa asuu Hekkerön perhe, johon kuuluu edellä mainitun Adeliinan lisäksi isä Henrik, äiti Camilla ja pieni poikavauva Mikael. Talossa asuu myös nuorehko kotiopettajatar Martta ja monitoiminainen Leila, joka kokkaa ja siivoaa.

Villa Adeliinassa on kaikkiaan 13 huonetta (mukaan on laskettu ihan kaikki).
Mikään huoneista ei ole vielä täysin valmis. Laitan pikkuhiljaa kaikista huoneista tämän hetkisen kuvan/kuvia.



 

Tämä ullakkohuone on Martta-kotiopettajattaren huone.
Tuoli on ostettu valmiina ja verhoiltu uudelleen.
Matto on ostettu Lahden miniatyyrimarkkinoilta, samoin koppa.

Vielä puuttuu verhot, petivaatteet, hylly seinälle....



Sänky on Gepetton ja pesukomuutti omaa tuotantoa (olen tehnyt sen Nukkekoti Väinölän ohjeilla, pöytäreikä tosin puuttuu).

Martan huoneen vieressä on talon kylppäri, kompaktissa koossa :)

Kylppärin vieressä viimeisenä ullakkohuoneena on tällä hetkellä rytökasa :).  Tästä on ehkä tulossa luokkahuone, jossa Martta-opettajatar takoo neiti Adeliinan kovaan ja välillä uppiniskaiseenkin kalloon lisää sivistystä ;).

Toisaalta olen myös miettinyt väliseinän poistoa ja kylpyhuoneen laajentamista...

 

 

 
 
 

Kirpputorilöytöjä :) eli kangasnenäliinoja ja tarjotintelineestä irroitettu pitsi. Olen ostanut kangasnenäliinoja parina vuonna Lahden miniatyyrimarkkinoilta. Ne ovat tosi hyviä pienellä työllä mm. verhoiksi ja tyynyiksi. Tein löydön Fidan lähetystorilta, jossa oli korillinen nenäliinoja ja vielä - 50% kesäalella :). Mukaan tarttui 12 kpl, eiköhän niillä pääse jonkun matkaa eteenpäin!

 

 

 

Tästä kaikki alkoi...

Nukkekodit ja miniatyyrimaailma on kiehtonut niin kauan kuin muistan. Muutama vuosi sitten yritin tuunailla lapsuuden Lundby-taloani, mutta se ei ulkonäöllisesti innostanut ja tapettien laiton jälkeen asia jäi siihen.
Lainasin kirjastosta joulukuussa -12 tyttäreni kanssa pari nukkekotikirjaa ja siitä se ajatus sitten lähti... :)
Notkuin netissä ja etsin mahdollisia taloja, enkä osannut päättää. Talokuume oli kova ja tietyissä asioissa en kauaa jahkaile vaan homman on edistyttävä:
Porvoon Riimikko-nukkekotikauppa oli lähin myymälä, jossa oli taloja näytillä ja sinne suuntasimme lomapäivän retkelle uuden vuoden aattona 31.12.12 .
No, valinnan vaikeus kaupassa oli lähes suurempi kuin netissä kuvia selaillessa. Loppujen lopuksi sain valintani tehtyä (vaaleanpunainen talo) ja lähdin myyjän kanssa hakemaan talopakettia pihan varastosta. Siellä nökötti valkoinen kartano pahvilaatikoiden päältä ja sitä ihastellessani myyjä sanoi sen olevan kaupan. Talo vaihtui lennossa ja tultiin takaisin kauppaan valmis talo kainalossa :)
Mies pääsi helpommalla, kun ei tarvinnut koota taloa ja talon omistaja lähes heti sisustuspuuhiin.





 

Nälkä kasvaa kuitenkin syödessä ja jo kesällä 2013 oli fiilis, että täytyisi saada lisää huoneita.
Mies lupasi rakentaa nukkekodon laajennusosan, kunhan tekisin piirustukset.
Suunnittelin ja piirtelin; tuplataan tila eli parikerroksinen alakerta tilaukseen.
Lueskelin syksyllä kansalaisopiston lehteä ja bongasin sieltä nukkekodin rakennuskurssin. Peruin rakennustilauksen mieheltäni ja lähdin kurssille. Tuloksena alla oleva laajennusosa, josta täysin kokemattomana timpurina olen melkoisen ylpeä.


Laajennusosa on rakennettu 9 mm vanerista ja pinta on "mannaryynikuorrute", joka on maalattu. Ajatuksena oli, että alakerta olisi ns. kivijalkaosa kartanossa ja siten myös tarkoituksella erivärinen.

 

                                     Valitsin laajennusosan väriksi hennon siniharmaan. Silmä ei kuitenkaan puolessa vuodessa tottunut talojen värieroon vaan maalasin myös valmiina ostetun talon keväällä siniharmaaksi. Alla olevassa kuvassa osat ovat vielä eriväriset.

 

Nyt on tilaa tarpeeksi :) Nämä kuvat ovat alkuvuodesta ja talo on tällä hetkellä hyvässä sisustusvauhdissa. Iäisyysprojektihan tämä on, mutta mihis tässä on kiire?